Tarkemmat tiedot fb-eventissä.

Tuommonen söpöke siitä sitten tuli. Hiukan kesti projekti, äänityksethän polkaistiin käyntiin jo 2021 keväällä. Ei silti pelkoa, että tuotos olisi särmättömäksi hiotun kuuloinen, pikemminkin Jussi Österman hieroi vain lisää räkää soundiin miksauksessa ja Jussi Kirjavainen mäiski ääniteknisillä kirveillä enemmän rosoa masteroinnissa.

Levyn kannen osoitti meille itse Jumala Tampereen-keikkareissulla viime keväänä.

Biisilista näyttää tältä:

1. Häpeä
2. Vaihtoehtoja
3. Tuoli
4. Balladi Narvan viinaputkesta
5. Tulin tänne panemaan
6. Pläkkikaupungin prinsessa
7. Mistä minä tiedän
8. Rekaton mies
9. Suosikkiyhtyeen kohukitaristin salarakas
10. Veden varaan
11. Kaiken takana on Matti
12. Vihan lapsi mä oon
13. Pukki palaa

Tervetuloa Proffan kellariin pyhäinpäivänä la 5. marraskuuta kuuntelemaan koko roska!

Toimme lämmön valon juhlaan. Tuli vähän yli mutta saako olla.

Single löytyy myös tärkeimmistä digimusahärpättimistä.

• Spotify
• Apple Music
• Bandcamp

Jouluksi tulee kaikkiin muihinkin. Hou hou hou.

Olemme mukana Komitean viisivuotisjuhlalevyllä biisillä nimeltä Pläkkikaupungin prinsessa. Tsekkaa ulos, älä ole suunnikas!

Levyä saa kaikista digihärpättimistä, ja tällä kertaa myös cd:nä. Tässä lista kaikista myyntipaikoista.

Kuvia! Tapahtui! Kivireki pääsi vihdoin Helsinkiin asti keikalle. Eihän tässä ole yritetty kuin vasta pari vuotta saada sitä aikaiseksi. Tältä näytti meininki Hard Rock Housessa Roihuvuoressa perjantaina 24.9:

Lisää kuvia Facebook-sivullamme.

Sanoitussivulle lisätty herkkä rakk ihmissuh työelämäkuvaus Tulin tänne panemaan sekä hyvissä ajoin Gävlen joulusesonkia silmälläpitäen tunnelmaan virittelevä Pukki palaa.

Huhtikuun puolivälissä vetäydyimme Paken olohuoneeseen äänittämään seuraavaa Kivireki-julkaisua. Siitä on tarkoitus tulla täysipitkä albumi viimein. Äänitykset hoiti Moilu, miksauksesta vastaa jälleen Jussi Österman ja masteroinnista Jussi Kirjavainen.

Äänitysten suhteen ollaan noin puolivälissä. Narulle saatiin kappaleet Rekaton mies, Pläkkikaupungin prinsessa, Vaihtoehtoja, Kaiken takana on Matti, Veden varaan, Vihan lapsi mä oon ja Maailman huonoin hiihtäjä.

Viimeksimainitusta tosin puuttuu vielä laulu. Ja oikeastaan sanoituskin. Siihen on tuloillaan traaginen tositarina Paken lapsuudesta.

Myös Veden varaan on laulutta, mutta näillä näkymin se myös pysyy sellaisena. Kyseessä on Jussi Marttilan samannimisen kirjan teemasävelmäksi tehty kappale.

Blackgrass-dogmin mukaisesti äänitämme taas biisit niin pitkälle livenä yhdessä sisään kuin mahdollista, mutta toki hitusen myös koristelemme perusbändisoundiamme. Kun täällä tulevaisuudessa kerran ollaan, ja kaikki on mahdollista.

Lisää kuvia täällä.

Jatkamma rutistusta parin viikon päästä.

Biisintekomasiinastamme pulpsahtelee uusia biisejä tiuhaa tahtia. Rupeamme kohtsillään äänittelemään seuraavaa julkaisua, josta olemme kaavailleet ihan lp-mittaista jopa.

Tässä maistiaisiksi tekeillä olevien biisien sanoituksia: Pläkkikaupungin prinsessa, Vaihtoehtoja sekä Vihan lapsi mä oon.

Viimeksimainittu saattaa joillekin olla tuttu myös Yhden miehen tungoksen runona.

Taide on paskaa lisätty sanoitussivuille.

Sillä välin keikkamme Nummen Annan taidenäyttelyn taiteilijatapaamisessa peruuntui koronasuositusten tiukennuttua. Mutta Masan Baarissa voi käydä kuulemassa 18.12. julkaistavan sinkkumme jo nyt, jos näin haluaa toimia ihmiskunnan edustaja sieltä kotikatsomostaan käsin.

Yrityksemme päästä Helsinkiin meuhkaamaan epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Huominen keikka Hard Rock Housessa Vapahtajan ja Terveyskeskuksen kanssa siirtyi nyt jonnekin keväälle. Jos korona suo vielä silloinkaan.

Tässä lohdutukseksi kuvia Tampereelta, jossa oli taas kivaa. Flunssaista Mikkoa tuurasi sektiollinen kazoopillejä, joista pari kuoli Moilun käsittelyssä. (Tietääksemme Mikko selviytyi kotonaan loikoilusta hengissä.)

Keikka poiki heti lisää esiintymistilaisuuksia. Meitä vokoteltiin punkkifestareille kesäksi, ja virittelimme yhteistyökuvioita skifflebändi Tulevien anoppien kanssa, jonka jäseniä oli paikalla.

Muistaakseni loppuillasta idea oli vaihtaa päittäin biisejä bändin kanssa. He soittaisivat meitä ja me heitä. Ei se näin selvin päinkään kohnommalta idealta tunnu.

Kävimme jälleen myös Jyväskylässä. Aluksi yleisö Sherwoodissa koostui yhdestä salaliittoteorioita itsekseen höpisseestä jurottajasta, mutta puoliväliin mennessä vaakasuoraan sataneen rännän läpi paikalle sentään puski kourallinen ihmisiä.